Palasimme myös resistanssimittausten käsittelyyn. Mittauspistepareista piirrettiin millimetripaperille rastit. Rastien väli tasoitettiin suoralla (lievennetään lämpötilan resistanssia kasvattavaa vaikutusta) ja sen jälkeen laskettiin suoralle kulmakerroin. Jännitteen muutos jaettuna virran muutoksella on resistanssi, eli suoran kulmakerroin tässä tapauksessa.
Resistanssi voidaan siis laskea, jos tiedetään jännitehäviö laitteen yli ja virran suuruus laitteen lävitse. Laskuissa puhutaan usein pelkästään jännitteestä U ja virrasta I. Muisteltiin vielä, miten virta ja jännite jakautuvat sähköpiireissä. Kirjan sivulla 237 on kuva, jota käytettiin apuna:
Sanallisesti:
- SARJAKYTKENNÄSSÄ: jännite jakautuu laitteille ja koko virtapiirissä kulkee sama virta.
- RINNANKYTKENNÄSSÄ: virta jakautuu eri virtasilmukoihin ja rinnakkain kytketyt laitteet ovat samassa jännitteessä.
Käytimme Ohmin lain laskuissa apuna helppoja lukuja 6, 3 ja 2 sekä tutkimme laskuesimerkkejä s. 238-240.
Aloitimme tunnilla tehtäviä 1-4 kirjan sivulta 241.
KOTONA:
- Blogi
- KPL 3. s.234-240 esim. 3 asti.
- Teht. s. 241: 1-4,5*, 8, 9* ( kaksi tähtitehtävää)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti